Olympiavoittaja ja suomalainen hiihtolegenda Mika Kristian Myllylä kuoli 5. heinäkuuta 2011, 41-vuotiaana Kokkolassa. Hänet löydettiin yksin kotoaan samana aamuna.
Viranomaiset vahvistivat oikeuslääketieteellisen tutkimuksen jälkeen, että kuolinsyy oli tapaturma.
Poliisi sulki pois sekä rikoksen että itsemurhan mahdollisuuden. Kuolemaan johtaneen tapaturman tarkkoja yksityiskohtia ei kuitenkaan ole julkistettu Myllylän perheen ja läheisten toiveesta.
Ura täynnä menestystä ja kohuja
Myllylä nousi kuuluisuuteen 1990-luvulla voittaen kuusi olympiamitalia – mukaan lukien kultaa 30 km perinteisellä Nagano 1998 talviolympialaisissa – sekä neljä maailmanmestaruutta.
Hän oli osa legendaarista “karpaasit”-kolmikkoa yhdessä Jari Isometsän ja Harri Kirvesniemen kanssa, halliten kansainvälistä maastohiihtoa.
Vuonna 2001 Lahden MM-kisoissa Myllylän ura kuitenkin järkkyi doping-skandaalin vuoksi, jossa oli kyse kielletyn plasma-expanderin Hemohesin käytöstä.
Hän sai kahden vuoden kilpailukiellon ja myönsi myöhemmin, poliisikuulusteluissa vuonna 2010, käyttäneensä EPO:a aiemmin urallaan.
”Suuri osa maailmastani romahti 28. helmikuuta 2001… Pahin painajainen elämässäni oli alkanut”
, Myllylä kirjoitti julkisessa anteeksipyynnössään skandaalin jälkeen.
Skandaali ja julkinen paheksunta iskivät häneen kovaa, ja ystävien mukaan hän ei koskaan täysin toipunut häpeästä.
Vuoden 2001 lausunnossaan hän pyysi anteeksi Suomen kansalta ja urheilumaailmalta, luvaten yrittää rakentaa elämänsä uudelleen.
Vaikeudet parrasvalojen jälkeen
Kun kilpaura päättyi vuonna 2005, Myllylä kamppaili alkoholiongelmien, oikeusjuttujen ja vaikean avioeron kanssa.
Hän erosi vaimostaan Suvi Paavolasta vuonna 2007.
Ystävien kuten Jukka-Pekka Ojalan ja Pekka Vähäsöyringin mukaan ero vaikutti häneen syvästi.
Mika ei koskaan toipunut erostaan. Se oli selkeä tekijä, joka syvensi hänen huonoa oloaan, Vähäsöyrinki kertoi Ilta-Sanomille 2021.
Suvi Paavola kertoi Kaj Kunnas Exclusive -ohjelmassa vuonna 2019, että hänen alkoholinkäyttönsä oli ”huono paikka suhteelle” ja että ”elämä Mikan kanssa oli aina jonkinlaista kamppailua”.
Elämänsä viimeisinä vuosina Myllylä työskenteli kiinteistönvälityksessä, esiintyi satunnaisesti julkisuudessa ja osallistui alueellisiin hiihtokilpailuihin.
Samalla hän sai useita rattijuopumustuomioita, syytteitä pahoinpitelystä ja kamppaili jatkuvien henkilökohtaisten ongelmien kanssa.
Tytär Olivia kertoi Ylen haastattelussa vuonna 2017, että ”viimeiset kaksi vuotta ennen kuolemaa olivat meille kaikille todella raskaita”.
Tapahtumat ennen kuolemaa
Vain päiviä ennen kuolemaansa Myllylä puhui puhelimessa Ojalan kanssa.
”Mika kertoi kyyneleet silmissä, kuinka paljon hän kaipasi matkaa – kaikkea treenaamista, kilpailemista, unelmia. Se oli unohtumatonta”, Ojala muisteli (IS, 2021).
Pian ennen kuolemaansa Myllylä pidätettiin, koska hän ampui luvattomalla revolverilla kotinsa terassilta.
Hän kertoi poliisille hankkineensa aseen suojakseen saatuaan tappouhkauksia, jotka liittyivät kiistaan varastetusta autosta ja rahasta.
Hänen veren alkoholipitoisuutensa oli tuolloin 2,05‰. Ystävien mukaan hän oli myös nukkunut kirves sänkynsä alla pelon vuoksi.
Päivä, jolloin Suomi pysähtyi
Aamulla 5. heinäkuuta 2011 ohikulkija löysi Myllylän elottomana kodistaan.
Ruumiinavaus vahvisti, että kyseessä oli tapaturmainen kuolema – ei väkivallan teko eikä itsemurha.
Suomen Hiihtoliiton entinen puheenjohtaja ja ystävä Paavo M. Petäjä vahvisti:
”Mika ei kuollut omasta kädestään, eikä mukana ollut ulkopuolisia. Kyseessä oli tapaturma”, Petäjä kertoi Ilta-Sanomille.
Virallisesta johtopäätöksestä huolimatta spekulaatiot jatkuivat netissä vuosia.
Vuonna 2013 paljastui, että yli 130 poliisia ja virkamiestä oli luvattomasti tarkastellut hänen kuolemaansa koskevia tietoja.
Oikeus tuomitsi myöhemmin 72 henkilöä tästä tietosuojarikkomuksesta.
Perheen ja yleisön suru
Myllylä jätti jälkeensä kolme lasta. Vanhin poika, Benjami Myllylä, jakoi koskettavan Instagram-julkaisun isänsä kuoleman 14-vuotispäivänä heinäkuussa 2025:
14 vuotta sitten maailmani pysähtyi… Olit esikuvani, suojelijani ja rakastava isä,
Benjami kirjoitti ja liitti mukaan Jukka Kuoppamäen kappaleen ”Pieni mies”.
Tytär Olivia on myös puhunut avoimesti isänsä kuolemasta, kertoen Ylen Arto Nyberg -ohjelmassa vuonna 2017:
Sitä osasi pelätä jo paljon aiemmin… Viimeiset kaksi vuotta ennen kuolemaa olivat meille kaikille todella raskaita.
Myllylä on haudattu Haapajärvelle, missä hänen muistokseen on pystytetty Murtunut latu -monumentti.
Haudalla käy yhä vierailijoita sytyttämässä kynttilöitä ja viemässä kukkia.
Perintö ja uudet kirjat
Vuonna 2025 kaksi suurta elämäkertaa aikoo tarkastella Myllylän elämää uudesta näkökulmasta:
”Langennut legenda” (Tammi, Marko Lempinen) – kertoo paineista, häpeästä ja riippuvuudesta, jotka muovasivat hänen elämäänsä, ja perustuu kymmeniin haastatteluihin.
”Mika Myllylän elämä 1969–2011” (Otava, Mika Wickström) – sisältää uusia haastatteluja hänen perheeltään ja entisiltä kollegoiltaan, mukaan lukien vanhemmat, sisar ja poika.
Molemmat teokset lupaavat tuoda esiin ennen kuulemattomia näkemyksiä hänen yksityiselämästään, Lahden skandaalin henkisestä hinnasta ja hänen viimeisistä vuosistaan.
Muisto elää
Myllylän haudalla käy edelleen vieraita. Ystävilleen hän oli paljon enemmän kuin hiihtäjä:
”Mika oli äärimmäisen kiltti ja hyväsydäminen… Urheilun ulkopuolella hän eli jatkuvassa ristiriidassa julkisen roolinsa kanssa. Se painoi häntä paljon”, Vähäsöyrinki muisteli.
Entinen joukkuetoveri Harri Kirvesniemi sanoi Ylen ohjelmassa 2013, että Myllylän kuolema oli ”turha ja epäinhimillinen” ja että ”me jätkät emme koskaan toivu siitä”.
Vuosien jälkeenkin Mika Myllylän tarina on opetus huippu-urheilun ääripäistä – ja muistutus siitä, kuinka hauras elämä voi olla mitalien ulkopuolella.
