Nino Ärlingin isä on romanitaustainen yhteiskunnallinen vaikuttaja Mikael ”Mertsi” Ärling, joka on tehnyt pitkän uran koulutuksen, diakonian ja yhdenvertaisuuden edistäjänä.
Sisällöntuottajana ja Erikoisjoukot-ohjelmasta tunnetun Ninon äidin nimeä ei ole vahvistettu julkisuudessa, mutta hänen elämästään tuli osa koskettavaa televisiokeskustelua, kun Nino kertoi perheensä menettäneen lähes kaiken salamaniskun aiheuttamassa tulipalossa kesällä 2024.
Nino on tullut suomalaisille tutuksi sosiaalisesta mediasta, viihdeohjelmista ja podcast-esiintymisistä. Hänen isänsä Mertsi, 54, asuu Porvoossa ja työskentelee IRR-TV viestintä- ja varainkeruupäällikkönä. Perheen julkisuudessa tunnetut jäsenet ovat kulkeneet erilaisia urapolkuja, mutta heidän haastatteluissaan ovat nousseet esiin koulutuksen arvostaminen, läheisistä huolehtiminen ja vaikeuksien kohtaaminen.
Nino Ärlingin isä Mertsi Ärling kasvoi adoptiolapsena romaniperheessä
Mikael Mertsi Ärling syntyi 6. lokakuuta 1972 Salossa. Hänen lapsuutensa kului adoptiolapsena romaniperheessä Pohjanmaalla, erityisesti Kristiinankaupungissa.
Mertsi on kertonut kasvaneensa perinteisessä maalaisromanikodissa. Hänen adoptiovanhemmillaan ei ollut pitkää koulutusta, mutta lapsia kannustettiin käymään koulua ja rakentamaan omaa tulevaisuuttaan.
Lapsuus ja nuoruus eivät kuitenkaan olleet ongelmattomia. Mertsi kävi kuusi ensimmäistä kouluvuottaan Kristiinankaupungissa ja muutti murrosiässä Turkuun. Suurempaan kaupunkiin muuttaminen toi mukanaan vaikeuksia, ja hänen koulunkäyntinsä keskeytyi.
Mertsi on kertonut myös lapsuudessaan saamastaan lääkärin arviosta, jossa häntä pidettiin erittäin heikkolahjaisena. Arvio jäi hänen mieleensä pitkäksi aikaa.
Vastoinkäymisistä huolimatta hän suoritti myöhemmin ylioppilastutkinnon ja kouluttautui sosiaali- ja terveysalan ammattilaiseksi. Hänestä tuli muun muassa sairaanhoitaja, diakonissa, ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut asiantuntija ja ammatillinen opettaja.
Seurakuntalaisen maaliskuussa 2022 julkaisemassa haastattelussa Mertsi kertoi koulutuksen merkityksestä myös omassa perheessään. Hän kuvaili lastensa koulutuspolkuja seuraavasti:
”Omista aikuisista lapsistani kohta kolmaskin on ylioppilas.”
Mertsin mukaan koulutuksen yleistyminen romaniperheissä on ollut tärkeä muutos. Hän on halunnut omalla esimerkillään osoittaa, etteivät lapsuudessa saadut arviot tai yhteiskunnalliset ennakkoluulot määrittele ihmisen mahdollisuuksia.
Isä on tehnyt pitkän uran vähävaraisten ja romanivähemmistön auttamiseksi
Mertsi Ärlingin ammatillinen ura alkoi sosiaali- ja terveysalalta. Hän työskenteli muun muassa sairaanhoitajana ennen siirtymistään yhä vahvemmin järjestötoiminnan, opetuksen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen tehtäviin.
Vuonna 2007 hän oli perustamassa Turussa Operaatio Ruokakassi -toimintaa, jonka tarkoituksena oli auttaa vähävaraisia ihmisiä ruoka-avun avulla. Mertsi toimi järjestön kehittäjänä ja toiminnanjohtajana.
Myöhemmin hän työskenteli Diakonia-ammattikorkeakoulussa ja osallistui useisiin romanien koulutusta, työllisyyttä ja yhteiskunnallista osallisuutta edistäviin hankkeisiin.
Erityistä huomiota sai vuonna 2018 toteutettu #Työnimi-kampanja, jossa tunnetut suomalaiset hakivat työpaikkoja romaninimillä. Kampanja teki näkyväksi työnhaussa esiintyvää syrjintää ja sai useita tunnustuksia vuonna 2019.
Mertsi toimi myös Suomen Romanifoorumin puheenjohtajana vuosina 2019–2022. Marraskuussa 2023 hän aloitti Romano Mission toiminnanjohtajana ja jatkoi tehtävässä heinäkuun 2025 loppuun.
Syyskuussa 2024 Tapaseura valitsi Mertsin Vuoden hyvien tapojen lähettilääksi. Tunnustuksen perusteluissa korostettiin hänen työtään romanivähemmistön oikeuksien ja arvostavan kohtaamisen puolesta.
Mertsi on puhunut julkisuudessa siitä, kuinka merkityksellistä on nähdä jokainen ihminen yksilönä hänen taustastaan riippumatta.
Seurakuntalaisen haastattelussa hän kuvaili romaniyhteisön merkitystä omassa elämässään:
”En ole koskaan täysin yksin yhteisön keskellä.”
Mertsin työura jatkuu viestinnän ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen parissa. Hän siirtyi vuonna 2026 IRR-TV viestintätehtäviin ja on osallistunut myös kristillisdemokraattien poliittiseen toimintaan.
Heidi Ärling on Mertsin puoliso – Ninon äidin henkilöllisyys ei ole julkisesti vahvistettu
Mertsi Ärlingin puoliso on Heidi Ärling, joka tunnetaan erityisesti romaninaisten, lasten ja heikommassa asemassa olevien ihmisten tukemiseksi tekemästään työstä.
Heidi on työskennellyt lähes kahden vuosikymmenen ajan romaninaisten ja -lasten parissa sekä Suomessa että muualla Euroopassa.
Romano Mission marraskuussa 2024 julkaiseman tiedotteen mukaan hän työskenteli järjestön Naisten Kulma -toiminnassa, jossa tuettiin muun muassa lähisuhdeväkivaltaa kokeneita ja rikostaustaisia romaninaisia.
Heidi ja Mertsi ovat esiintyneet yhdessä useissa julkisissa tapahtumissa. Heidillä on myös seurakuntatyöhön liittyvää koulutus- ja työkokemusta.
Pariskunta kutsuttiin tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolle joulukuussa 2024. Kutsu liittyi heidän pitkäaikaiseen työhönsä romanivähemmistön ja yhteiskunnallisen yhdenvertaisuuden hyväksi.
Mertsi on puhunut Heidistä lämpimästi julkisuudessa. Seurakuntalaisen haastattelussa vuonna 2022 hän nosti vaimonsa esiin kysyttäessä ihmisistä, joille hän voi olla avoimesti oma itsensä.
Vaikka Heidi ja Mertsi ovat aviopari, julkisista lähteistä ei ole voitu vahvistaa, että Heidi olisi Nino Ärlingin biologinen äiti. Myöskään Ninon äidin nimeä, ammattia tai hänen ja Mertsin aikaisemman suhteen yksityiskohtia ei ole vahvistettu.
Ninon äidin unelmakoti tuhoutui salamaniskussa kesällä 2024
Yksi Nino Ärlingin perhe-elämän vakavimmista julkisuuteen tulleista tapahtumista sattui 2. kesäkuuta 2024.
Ninon äiti oli haaveillut pitkään suuresta kodista, johon hänen kaikki neljä aikuista lastaan voisivat tulla viettämään aikaa yhdessä.
Unelma toteutui, kun äiti muutti uuden kumppaninsa kanssa taloon toukokuussa 2024. Ilo uudesta kodista jäi kuitenkin lyhyeksi.
Kesäkuun alussa salama iski taloon ja sytytti tulipalon, joka levisi nopeasti. Rakennus ja suuri osa perheen omaisuudesta tuhoutuivat.
Tilannetta vaikeutti se, ettei talolle ollut vielä ehditty ottaa vakuutusta. Perheelle jäi huomattavia kustannuksia, ja tulipalon mukana menetettiin myös henkilökohtaisia tavaroita ja muistoja.
Nino kuvaili tapahtunutta 7. kesäkuuta 2024 julkaisemassaan GoFundMe-keräyksessä. Hänen mukaansa äiti oli odottanut erityisesti sitä, että kaikki lapset pääsisivät viettämään aikaa uudessa kodissa.
Nino kirjoitti äitinsä pitkäaikaisesta toiveesta:
”Äitini oli pitkään haaveillut talosta, jossa hänen kaikki neljä jo aikuista lastaan pystyisivät viettämään aikaa.”
Ninon mukaan talosta ehdittiin pelastaa vain muutamia vaatteita ja työkannettava.
Erityisen järkyttävää oli, että salama osui katon läpi huoneeseen, jossa nukkui tapahtumahetkellä ihmisiä. Kaikki selvisivät kuitenkin hengissä.
Tulipalon jälkeen Nino ryhtyi auttamaan äitiään ja perusti avustuskeräyksen vahinkojen korvaamiseksi ja välttämättömien tavaroiden hankkimiseksi.
Keräys sai laajasti tukea, ja siihen osallistui satoja lahjoittajia. Nino päivitti myöhemmin keräyssivulle kiitoksen ja kertoi keräyksen enimmäissumman täyttyneen.
Nino Ärling murtui kyyneliin kertoessaan äitinsä kokemuksesta
Nino palasi perheensä tragediaan syksyllä 2025 esitetyssä Nelosen Erikoisjoukot-ohjelmassa.
Ohjelman neljännen tuotantokauden viidennessä jaksossa Nino joutui fyysisesti ja henkisesti vaikeaan tilanteeseen. Kylmässä vedessä suoritetun tehtävän jälkeen hänet kutsuttiin kouluttajien puhutteluun.
Keskustelussa Nino alkoi itkeä ja kertoi tunteista, joita hän oli kantanut pitkään sisällään.
Hän selitti halunneensa olla vahva pienempien sisarustensa vuoksi. Nino ei ollut halunnut näyttää heille omaa pelkoaan tai epävarmuuttaan.
Erikoisjoukkojen kuulustelutilanteessa Nino kuvaili pitkään jatkunutta tunnekuormaansa:
”Pysynyt turhan vahvana pitkään.”
Kouluttaja Janne Lehtosen kanssa käydyssä keskustelussa Nino kertoi edellisen kesän olleen erityisen raskas. Hänen oli ollut vaikea nähdä äitinsä menettävän kodin, josta tämä oli haaveillut vuosia.
Nino kuvaili talon tuhoutumista seuraavasti:
”Siellä meni kaikki muistot ja kaikki.”
Tapahtuma oli vaikuttanut koko perheeseen. Nino kertoi yrittäneensä auttaa muita, vaikka oli itsekin järkyttynyt.
Hän kuvaili omaa toimintaansa tulipalon jälkeen:
”Koitin lohduttaa muita. Näin äidin ihan maassa. Halusin pysyä vahvana.”
Ninon mukaan tragedian jälkeen perheen avuksi tullut erikoisjoukkosotilaana työskentelevä ystävä teki häneen suuren vaikutuksen.
Ystävän toiminta ja halu auttaa vaikeassa tilanteessa olivat yksi syy siihen, miksi Nino kiinnostui Erikoisjoukot-ohjelmaan osallistumisesta.
Perheen sisarussuhteet ja kasvatus nousivat esiin haastatteluissa
Nino Ärlingin perheeseen kuuluu useita sisaruksia.
Hänen kesäkuussa 2024 julkaisemansa keräystekstin perusteella hänen äidillään on neljä aikuista lasta. Nino on myös kertonut pienemmistä sisaruksistaan ja siitä, kuinka hän on yrittänyt kantaa vastuuta isoveljenä.
Mertsi puolestaan on syyskuussa 2026 julkaistussa henkilöhaastattelussa kertonut, että hänen perheessään on yhteensä viisi alle 30-vuotiasta lasta ja kolme lastenlasta.
Kaikkien lasten välisiä biologisia sukulaisuussuhteita ei ole julkisuudessa yksilöity.
Mertsi on puhunut kasvatuksesta erityisesti yhdenvertaisuuden, perheiden erilaisten toimintatapojen ja yhteisen vastuun näkökulmasta.
Hänen mukaansa romanikulttuurissa on perinteisesti ollut erilaisia sukupuolirooleja, mutta perheiden välillä on huomattavia eroja. Omassa perheessään hän on korostanut molempien aikuisten osallistumista lasten kasvattamiseen.
Syyskuussa 2026 julkaistussa haastattelussa Mertsi kertoi perheen arjesta ja yhteisestä kasvatusvastuusta:
”Meillä on yhteensä viisi lasta, joten totta kai me molemmat olemme osallistuneet heidän kasvattamiseensa ja hoitamiseensa.”
Hän kertoi myös, ettei perheen ruokapöydässä käytetä puhelimia. Tapa liittyy hänen mukaansa nimenomaan oman perheen yhteisiin käytäntöihin, ei yleiseen romanikulttuurin sääntöön.
Isovanhemmuus on tuonut Mertsin elämään uudenlaisen roolin. Hän on kertonut viettävänsä mielellään aikaa lastenlastensa kanssa ja suhtautuvansa heihin eri tavalla kuin omiin lapsiinsa näiden ollessa pieniä.
Nino puhui perhetragediasta myös Ylen podcastissa
Ninon oma julkisuus on rakentunut pitkälti sosiaalisen median sisältöjen ja viihdeohjelmien ympärille. Hän on tehnyt videoita ja osallistunut erilaisiin televisiotuotantoihin sekä kertonut opiskelevansa opettajaksi.
Erikoisjoukot-ohjelmassa hän tuli katsojille tutuksi myös aiempaa henkilökohtaisemmasta puolestaan. Hän ei puhunut pelkästään fyysisestä rasituksesta, vaan perheen menetyksestä ja omasta tavastaan käsitellä vaikeita tunteita.
Nino juonsi vuonna 2025 Erikoisjoukot-podcastia yhdessä entisen huippusalibandypelaajan Nico Salon kanssa. Podcastissa käsiteltiin muun muassa ohjelman rankkoja olosuhteita ja kilpailijoiden kokemuksia.
Perheen kokemukset nousivat esiin myös Ylen Gogin kantabaari -podcastissa, jonka jakso julkaistiin 22. lokakuuta 2025. Ninon lisäksi vieraana oli tanssija Tinze.
Ylen ohjelmakuvauksen mukaan Nino kertoi jaksossa perheensä kohtaamasta pysäyttävästä tragediasta.
Nino on siten käsitellyt äitinsä kokemaa menetystä useammassa julkisessa yhteydessä. Hänen kertomuksensa ovat avanneet sitä puolta perhe-elämästä, joka ei tavallisesti näy sisällöntuottajan sosiaalisen median julkaisuissa.
